lauantai 2. helmikuuta 2013

Neulomisen ihmeellinen vaikutus

 Neulomisella on kummallinen vaikutus. Vaikka olisin kuinka väsynyt ja valmis nukahtamaan välittömästi vaakatasoon jouduttuani, neuleen käsiin ottamisen jälkeen jaksan valvoa pari tuntia ihan kevyesti.
Istahdan sängyn päälle neulon ja katson telkkaria, ilman neuletta nukahtaisin välittömästi.
Tarvitsen kuitenkin tuota rauhallista aikaa, jolloin lapset nukkuvat ja kukaan ei pyydä mitään, siis neulon.

Kuten kuvasta näkyy, minulla on aina useita keskeneräisiä töitä menossa. Välillä tuntuu siltä, ettei mikään valmistu, mutta silti aloitan uutta. Täytyy olla keskeneräinen neule joka fiilikseen.
kauan sitten käytyjen artesaaniopintojen vaikutuksesta olen yrittänyt päästä eroon ja nauttia siitä, että käsitöitä saa tehdä ihan valmiista ohjeesta kopioimalla. Tosin loppujen lopuksi jokaisessa työssä taitaa olla mukana jotain omaa sovellusta.


Olen saanut viimeaikoina valmiiksikin jotain, sukkien lisäksi mm:

Yläkerran uudelle lattialle olen virkannut mattoja, tosin neiti 10vee ryösti oman huoneensa keskeneräisen maton ja alkoi virkata sitä itse.
Äiti tietysti oli vain ylpeä kätevästä lapsestaan :-)

Nyt lähden neulomaan ja katsomaan Lostin viidettä tuotantokautta, loppu häämöttää Lostissa, mutta neulomisessa ei, jokapaikka pursuaa lankoja.

3 kommenttia:

Celia kirjoitti...

Neulominen on kivaa, samoin virkkaaminen. Tosin virkkaaminen on vähän hankalampaa televisiota katsellessa. Käsitöitä tehdessä rentoudun ja virkistyn niin kuin sinäkin.

Neulon yleensä omasta päästä. Olen joitakin kertoja tehnyt jotakin ohjeen mukaan, mutta aina tulee joko liian iso tai liian pieni. En ymmärrä, ei auta mallitilkun tekeminenkään. Yleensä katson kuvasta, että tuollaisen haluan ja sitten teenkin jotakin ihan muuta. On toiminut oikein hyvin koko ikäni. :)

Olen haaveillut maton virkkaamisesta keittiöön. Pari päivää sitten löysin sattumalta koukkuamisvideoita YouTubesta ja ihastuin. Ehkä teenkin maton koukkuamalla.

Hanneli kirjoitti...

Vaikka nykyisin harrastan valmiita ohjeita, niin harvoin syntyy mitään mikä olis oikeasti kokonaan ohjeen mukaan tehty. Aina joutuu/saa soveltaa. Se on vaan jotenkin vapauttavaa, kun ei aina tarvitse suunnitella ja keksiä pyörää uudestaan ;-)

Mattoja on tosi kiva virkata, tulee nopeasti ja näyttävää. Jollakin firmalla oli nyt myynnissä semmoisia jättimäisiä koukkuamiskoukkuja, niillä varmaan koukkuaminen onnistuisi vaikka matonkuteista. Pitäis ittekin testata.

vintti kirjoitti...

Ja mie olen osannut tehdä patalapun. Sellaisen,jossa kylläsormet paloi. Ja kaulahuivin.
En oikein muuta :-)

Onneksi sisko pitää minut villasukissa.
MInulla ei vaan ole kärsivällisyyttä opetella tuota, ehkä joskus?
Ihania luomiksia.

Hyvää viikonlopppua!