Talosta löytyy kaksi parinsadan litran pakastinta ja joka syksyinen haave on saada ne täyteen itse kasvatettua ja kerättyä ruokaa, jonkinlainen omavaraisuusajatelma mielessä. En edes kuvittele, että kaiken ruokani tuottaisin itse, mutta neljä sataa litraa lähes ilmaista ruokaa pienetää kauppalaskua kummasti. Terveellisiäkin marjat, sienet ja vihannekset ovat, meillä lapsetkin tykkäävät.
Tänä vuonna marjasato on hyvä, kiitos virkeiden, metsässä viihtyvien eläkeläisten, eli äidin ja isän. Itse olen ollut koko kesän töissä ja tästä johtuen kerääminen on ollut aika vähäistä. Marjasanko jos toinenkin on siitä huolimatta päätynyt hillopurkkiin ja pakastimeen. Porkkanasato on ihan ok, niitä kuution, kiehautan ja pakastan lanttujen ja palsternakan kanssa talven keittoja varten. Pensaspavut vei halla vähän liian aikaisin, härkäpapuja sen sijaan tulee paljon edelleen. Sipulit on isoja ja valkosipulit ihan parhaita ikinä. Yrttejä kasvatan ja kuivatan talteen paljon, mehut löytyy myös omasta takaa.
Ainoat hyötyeläimet joista haaveilen ovat kanat, oma pieni kanaparvi olisi ihan ihku. Tuskin minä niitä koskaan pataan laittaisin, munia söisin ja ihmettelisin niiden elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti